Press release in Finnish, Swedish, Classic Arabic, Italian, French, and English.
Scroll down to find a language, or click on the language name.
SUOMI
Pixelache Helsinki & Another Story esittää:
WHO GOES HUNTING DOES NOT COUGH
Kuratoinut Kisito Assangni
Ryhmänäyttely: 12.9.-11.10.2026
Avajaiset 11.9 klo 18:00
Tekniikan Museo
Näytös ja performanssi: 16.9.2026
Näytös klo 15:00 ja performanssi klo 17:30
EMMA – Espoon modernin taiteen museo
WHO GOES HUNTING DOES NOT COUGH, on Kisito Assangnin kuratoima hanke Pixelache Helsingille, joka sisältää ryhmänäyttelyn ja sarjan julkisia tapahtumia, jotka on luotu yhteistyössä EMMA – Espoon modernin taiteen museon ja Tekniikan museon kanssa.
Hanke avaa ovensa Tekniikan Museolla 11.9.2026 kello 18:00 ryhmänäyttelyllä, sekä näytöksellä ja performanssilla 16.9.2026 kello 15:00 EMMA – Espoon modernin taiteen museolla. Hanke toimii johdantona Pixelache Helsingin -festivaaliin, ja sen sisällöt nivoutuvat suoraan sen ohjelmistoon.
Ryhmänäyttely Tekniikan museolla on esillä yleisölle 12.9 alkaen ja on nähtävissä 11.10 saakka, sisältäen töitä seuraavilta taiteilijoilta: Kongo Astronauts, Yto Barrada, Neïl Beloufa, Theo Eshetu, Joseph Ijoyemi, Mouna Jemal Siala, Miatta Kawinzi, Ali Akbar Mehta, Marek Pluciennik, Johan Thom, Eden Tinto Collins, Sofia Yala, Oliver Whitehead.
Tapahtuma EMMA – Espoon modernin taiteen museolla sisältää näytöksen, jossa esitetään valikoituja teoksia Saastamoisen säätiön kokoelmasta. Teokset käsittelevät identiteettiä, teknologiaa, yhteiskunnallista muutosta ja globaaleja näkökulmia: Kongo Astronauts, Yto Barrada, Neïl Beloufa, Theo Eshetu, Cao Fei, Joseph Ijoyemi, Mouna Jemal Siala, Jesper Just, Miatta Kawinzi, William Kentridge, Shirin Neshat, Johan Thom, Eden Tinto Collins, Sofia Yala, and Oliver Whitehead.
Näytöstä seuraa Joseph Ijoyemin performanssi Candle in the Dark kello 17:30. lmoittaudu tästä
Kisito Assangnin sanoin:
‘Who Goes Hunting Does Not Cough’ pohjautuu afrikkalaiseen sananlaskuun, joka viittaa siihen, miten hankkeiden merkitys ja asema mitataan lopulta niiden tulosten kautta. Näyttely esittelee yleisölle kansainvälisten taiteilijoiden teoksia, jotka sijoittuvat eri konteksteihin. Teos käsittelee valtasuhteita, dekoloniaalista estetiikkaa, affektiivisia tiloja, resilienttejä yhteisöjä sekä uusia teknologioita. Ne pohtivat uusia visuaalisuuksia, jotka suuntaavat katseen kohti tulevaisuutta, jossa museo muuntuu eletyksi kokemukseksi. Tavoitteena on rakentaa erilaisia tulkinnallisia ympäristöjä, joissa teokset ilmentävät uudelleenajattelua ja toimijuuden henkeä yhdistämällä videota, videopelejä, elokuvaa, ääntä, valokuvaa, installaatiota ja performanssia — puhuttelemalla yhtä lailla kokenutta katsojaa, kuin kokematonta.
Näyttely toimii kokeellisena alustana kriittiselle reflektiolle ja ei-hegemonisille maailmankuville, jotka ylittävät kulttuurisia hierarkioita. Viitaten siihen, mitä teoreetikko Irit Ragoff kuvaa vuonna 2000 julkaistussa teoksessaan Terra Infirma kriittisyyden käsitteellä — käytäntönä, joka jatkuvasti kyseenalaistaa ja horjuttaa tiedontuotannon auktoriteettia. Tämä siirtymä avaa uusia välitiloja, joissa erilaiset tiedonmuodot, alkuperäiskansojen epistemologioista spekulatiivisiin tulvaisuudenkuviin, voivat olla rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Haastamalla lineaarisia kertomuksia ja vakiintuneita arvohierarkioita, mediataide voi muodostua tulevaisuuden museoiden pelastavaksi voimaksi. Yhteiskunnan muuttuessa yhä tekniikkavälitteisemmäksi, mediataide tarjoaa museoille mahdollisuuden säilyä merkityksellisinä, saavutettavina ja nykyaikaa heijastavina instituutioina.”
Missä määrin mediataide voi antaa meille välineitä muokata museoiden tulevaisuutta ja samalla hahmotella uudenlaista mallia poikkialaiselle tiedolle? Mediataide vuorovaikutuksessa museon kanssa merkitsee syvällistä murrosta esteettisten kokemusten ja taideobjektien representaviisessa järjestelmässä, sillä sen keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu globaalien kulttuuristen järjestelmien kriittinen tarkastelu sekä kyseenalaistaminen. Teknologia puolestaan mahdollistaa uudenlaisen infrastruktuurin, joka avaa lähes rajattomat mahdollisuudet taiteelliselle toiminnalle hyperverkostoituneessa, postdigitaalisessa maailmassa.
Tekniikan museo yhteistyöstä:
“Tekniikan museo on viime vuosina vahvistanut rooliaan teknologian, taiteen ja tieteen leikkauspisteenä. Siksi yhteistyö Pixelachen ja EMMAn kanssa koetaan erityisen tärkeäksi: se mahdollistaa teknologiaperinnön ja mediataiteen yhteentuomisen tavalla, joka avaa yhä laajemmalle yleisölle näkökulmia merkittäviin ja meitä kaikkia koskeviin aiheisiin.”
Kisito Assangnin valikoimat teokset tuovat esiin mediataiteen potentiaalin muokata museota niin fyysisenä kuin filosofisena tilana aikana, jolloin digitaalinen maailma etsii uusia eettisiä toimintatapoja sekä yhdenvertaisempia ja osallistavampia käytäntöjä. Kehittämällä näitä liminaalisia ja tieteenaloja yhdistäviä tiloja, tieteen, teknologian ja kehollisen kokemuksen välille, mediataide uudelleen määrittää museotilan vaihtoehtoisten tiedonmuotojen ja tulvaisuuteen suuntautuvan ajatelun mahdollistajana.
EMMA – Espoon modernin taiteen museo yhteistyöstä:
“Pixelachen tapahtuma EMMAssa avaa taidekokoelmia yleisölle uudesta kulmasta ja vahvistaa museon roolia mediataiteen kentällä. Elektronisen taiteen edelläkävijän Pixelachen ja kuraattori Kisito Assangnin näkökulmat tuovat esille uusia ääniä ja asettavat mediataiteen kokoelmat ajankohtaiseen kontekstiin”.
Näyttely on osa Egle Oddon Another Story -hanketta, jota tukee Koneen Säätiö. Kolmivuotisen hankkeen aikana, kolme kutsuttua kuraattoria syventyvät kansainvälisiin mediataiteen arkistoihin ja kuratoivat vuosittaisia näyttelyitä. Hankkeen tavoitteena on herättää esiin nousevia suuntauksia ja uusia kertomuksia, sekä tarkastella kriittisesti nykyisiä mediataiteen käytäntöjä ja vertailla kuratorisia lähestymistapoja. Esittelemällä alati kehittyvää kenttää hanke pyrkii luomaan merkityksellisiä yhteyksiä eri puolilla maailmaa sijaitseviin arkistoihin ja avaamaan arvokkaita tietovarantoja jatkotutkimukselle ja uudelleenkäytölle.
Who Goes Hunting Does Not Cough toteutetaan yhteistyössä Tekniikan museon, EMMA – Espoon modernin taiteen museo ja Villa Eläintarhan kanssa. Hanketta tukevat: Koneen Säätiö, Taiteen edistämiskeskus sekä Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Yhteistyöntekijät: Italian Suomen-suurlähetystö, Tunisian-suurlähetystö, Ranskan instituutti Suomessa, Italian kulttuuri-instituutti Helsingissä.
Pixelache Helsinki (Pikseliähky) on poikkialainen ja monitieteinen alusta nousevalle taiteelle, muotoilulle, tutkimukselle ja aktivismille. Pixelache on taiteilijoiden, kulttuurituottajien, ajattelijoiden ja aktivistien muodostama yhdistys, jonka toiminta liikkuu taiteen ja tieteen rajapinnoilla hyödyntäen monialaisia välineitä purkamaan kysymyksiä teknologiasta, kokeellisesta media-, ja biotaiteesesta, ekologiasta ja ruohonjuuritason organisoinnista. Nimi Pixelache pohjautuu suomenkieliseen sanaan Pikseliähkyyn, jolla tarkoitetaan digitaalisen mediasisällön ylikuormituksesta syntyvää kokemusta. Pixelache Helsingin toimintaa koordinoi voittoa tavoittelematon kulttuuriyhdistys Piknik Frequency ry.
Kisito Assangni on kuraattori ja konsultti, joka työskentelee Lontoon, Pariisin ja Togon välillä. Hänen tutkimuksensa tarkastelee kuvien kiertoa, postkoloniaalisia dynamiikkoja sekä uudenlaisia subjektiviteetin muotoja. Kuraattorina hän tutkii kuinka kertomukset rakentuvat, siirtyvät ja muuntuvat erilaisissa kulttuureissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa. Assangni toimi vuosina 2008-2020 kansainvälisesti kiertäneen videotaidefestivaalin TIME is Love Screening tapahtumajohtajana. Hänen diskurssiin painottuvia julkisia ohjelmia ja näyttelyitä on esitetty eri puolilla maailmaa: Venetsian Biennaalissa, ZKM Karlsruhessa, Torrancen nykytaiteen museossa Los Angelesissa, Ben Urin keskuksessa Lontoossa, Es Baluard museossa Palmassa sekä Moskovan nykytaiteen kansallisessa keskuksessa. Lisäksi, Assangni on osallistunut laajasti luentoihin, tutkimustyöhön ja konferensseihin: Whitechapel Galleryssa Lontoossa, Apexartissa New Yorkissa, Palais de Tokyossa Pariisissa, Pixelache Helsingillä, Cambridge School of Artissa sekä Pretorian yliopistossa Etelä-Afrikassa.
Näyttelytiimi:
Kuraattori: Kisito Assangni
Projektijohtaja: Egle Oddo
Pixelachen toiminnanjohtaja: Raisa Veikkola
Viestinnän vastaava: Selma Mataich
Tekninen suunnittelu: Mreethmandir Roy, Leevi Toija, Joshua Cockroft
Graafinen suunnittelu: Nikita Gavrilenko
Kriittinen essee: Dr Greg de Cuir Jr.
Ryhmänäyttely: 12.9.-11.10.2026
Avajaiset 11.9 klo 18:00
Tekniikan Museo
Näytös ja performanssi: 16.9.2026
Näytös klo 15:00 ja performanssi klo 17:30
EMMA – Espoon modernin taiteen museo
Osallistuminen on maksutonta, mutta vaatii ilmoittautumisen. Ilmoittaudu tästä
Medialinkit kuvilla ja henkilö-esittelyillä
ENGLISH
Pixelache Helsinki & Another Story present:
WHO GOES HUNTING DOES NOT COUGH
Curated by Kisito Assangni
Group exhibition: September 12– October 11, 2026
Vernissage September 11 at 18:00
Museum of Technology
Public programme: September 16, 2026
Screening at 15:00 and live performance at 17:30
EMMA Espoo Museum of Modern Art
WHO GOES HUNTING DOES NOT COUGH, is a group exhibition and a series of public events curated by Kisito Assangni for Pixelache Helsinki,
and realised in collaboration with the Finnish Museum of Technology and with EMMA – Espoo Museum of Modern Art.
The project opens its doors to the public on 11.9.2026 at 18:00, with the exhibition vernissage at Museum of Technology, and a screening with a live performance will follow at EMMA – Espoo Museum of Modern Art, on 16.9.2026 starting at 15:00. The activities are a prelude to Pixelache Helsinki Festival’s celebrations, with contents linking directly within the festival’s programme.
The exhibition at the Museum of Technology is on display from 12.9. to 11.10.2026 featuring works by: Kongo Astronauts, Yto Barrada, Neïl Beloufa, Theo Eshetu, Joseph Ijoyemi, Mouna Jemal Siala, Miatta Kawinzi, Ali Akbar Mehta, Marek Pluciennik, Johan Thom, Eden Tinto Collins, Sofia Yala, Oliver Whitehead.
The event at EMMA – Espoo Museum of Modern Art includes a screening with selected works from the Saastamoinen Foundation Art Collection that explore contemporary narratives around identity, technology, social change and global perspectives: Kongo Astronauts, Yto Barrada, Neïl Beloufa, Theo Eshetu, Cao Fei, Joseph Ijoyemi, Mouna Jemal Siala, Jesper Just, Miatta Kawinzi, William Kentridge, Shirin Neshat, Johan Thom, Eden Tinto Collins, Sofia Yala, and Oliver Whitehead.
After the screening, the live performance Candle in the Dark by Joseph Ijoyemi will begin at 17:30. Register here.
In the words of curator Kisito Assangni:
“The title Who Goes Hunting Does Not Cough, is derived from an African proverb suggesting that, despite the significance and positioning of projects,
you have to let the results speak for themselves.
Especially, in a practice where the process holds as much importance as the outcome, and where the notion of an unfinished, remixable project is central. Media art, through its inherently interdisciplinary, participatory, and technologically responsive nature, has the capacity to radically reshape the future of the museum––transforming it from a static repository of objects into a dynamic site for the co-production of knowledge. The exhibition introduces the public to the works of international artists from different contexts who take on the concepts of power relations, decolonial aesthetics, affective spaces, resilient communities, and new technologies. They reflect about new visualities conducive to look towards the future of the museum as a lived experience. Combining film, video games, sound, photography, installation and performance, most of the pieces in the show embrace a sense of reinvention and agency with the aim to shape various interpretative environments. They speak to the informed viewer as much as the uninitiated.
This exhibition is an experimental platform for critical reflection and non-hegemonic world-views. It transcends cultural hierarchies, aligning with what theorist Irit Rogoff in her 2000 book Terra Infirma calls “criticality” –– a practice that constantly questions and destabilizes the authority of knowledge production. This shift opens up new interstices and spaces of intersection where diverse forms of knowledge, from indigenous epistemologies to speculative futurisms, can coexist and interact. By challenging linear narratives and fixed hierarchies of values, media art could be the saving grace of the museum of the future. As society becomes increasingly mediated by technology, media art offers a compelling pathway for museums to remain relevant, accessible, and reflective of contemporary life.”
To what extent can media art allow us to shape the future of the museum, and set a greater model for transversal knowledges? Intertwined with the museum, media art marks a profound disruption of the representative regime of aesthetic experiences and objects through its nature to question global cultural systems. Technology establishes a novel infrastructure that affords virtually limitless possibilities for artistic practice within a hyperconnected, post-digital world.
The Museum of Technology about the project:
“In recent years The Finnish Museum of Technology has strengthened its position at the crossroads of technology, art and science. That is why this collaboration with Pixelache and EMMA is especially significant: it brings together technological heritage and media art in ways that open fresh perspectives on important issues that affect us all.“
Kisito Assangni’s selection of works expounds the critical potential media art has to shape museums physically and philosophically, in a digital world striving for new ethical standards, equity and inclusion. By fostering those liminal, transdisciplinary spaces between science, technology, and embodied experience, media art redefines the museum-space as an agent of epistemic plurality and future-oriented thinking.
EMMA Museum states about the collaboration:
“Pixelache’s event at EMMA opens the art collections to the public from a new angle and strengthens the museum’s role in the field of media art. The perspectives of Pixelache—an electronic arts pioneer—and curator Kisito Assangni bring new voices to the fore and situate the media art collections in a topical context.”
Who Goes Hunting Does Not Cough is part of Another Story, a long term project designed by Egle Oddo and supported by Kone Foundation. Over the course of a three-year program, three invited curators delve into international media art archives to curate annual exhibitions and public programme.
Initiated to instigate emerging trends and explore new narratives, the project aims to critically examine contemporary media art practices and compare curatorial approaches. By showcasing the evolving field, the project’s ambition is to create meaningful connections to diverse global archives, and to unleash valuable repositories of knowledge that warrants further exploration and revitalization.
Who Goes Hunting Does Not Cough is realised in collaboration with Finnish Museum of Technology, EMMA Espoo Museum of Modern Art. Partners: The Embassy of Italy in Helsinki, The Embassy of the Republic of Tunisia in Helsinki, The The Italian Cultural Institute in Helsinki, The French Institute in Finland, and Villa Eläintarha. Supporting Another Story three-year project: Kone Foundation, The Arts Promotion Centre, The Department of Culture and Leisure of Helsinki City.
Pixelache Helsinki is a transdisciplinary platform for emerging art, design, research and activism. It is an association of artists, cultural producers, thinkers and activists interested in experimental interaction and electronics, code-based art and culture, grassroot organising & networks, renewable energy production/use, participatory art, open-source cultures, bioarts and art-science culture, alternative economy cultures, politics and economics of media/technology, audiovisual culture, media literacy & ecology and engaging with environmental issues. The word ‘pikseliähky’ (translated into English as “pixelache”) describes the feeling that results from an overdose of digital media content. Pixelache Helsinki is coordinated by the Finnish non-profit cultural association Piknik Frequency ry.
Kisito Assangni is an independent curator and consultant based between London, Paris and Togo. His research explores the circulation of images, postcolonial dynamics, and emerging forms of subjectivity. Through his curatorial projects, he examines how narratives are constructed, displaced, and transformed across contexts. Assangni was the Director of TIME is Love Screening (2008-2020), an internationally touring video art festival. His discursive public programs and exhibitions have been presented around the world, including the Venice Biennale, ZKM Karlsruhe, Torrance Art Museum Los Angeles, Ben Uri Museum London, Es Baluard Museum, Palma, National Center for Contemporary Art Moscow. Assangni has participated widely in lectures, research collaborations, and symposia at institutions such as Whitechapel Gallery London, Apexart New York, Palais de Tokyo Paris, Pixelache Helsinki, Cambridge School of Art, University of Pretoria South Africa.
Exhibition Team
Curator: Kisito Assangni
Project Leader: Egle Oddo
Pixelache Executive Director: Raisa Veikkola
Communications Coordinator: Selma Mataich
Technical Design: Mreethmandir Gunjan Kumar Roy, Leevi Toija, Joshua Cockroft
Graphic Design: Nikita Gavrilenko
Critical essay by Dr Greg de Cuir Jr.
Group exhibition: September 12– October 11, 2026
Vernissage September 11 at 18:00
Museum of Technology
Public programme: September 16, 2026
Screening at 15:00 and live performance at 17:30
EMMA Espoo Museum of Modern Art
The event needs registration, limited spots available. Register here
